Ulla ja Harri Keniassa 22.2.-16.3.2014: Auringonottoa ja hyvästelyjä

Lauantai 15.3.2014

Viime yönä tuli vesikuuroja niukasti, joten aamulla maa ei ollut niin mutainen kuin edellisenä aamuna koko yön sateen jälkeen. Tänään taivas oli aamusta puolipilvinen ja linnut laulelivat kauniisti. Lepopäivän jälkeen oli vuorossa jälleen treenipäivä.

Aamulenkki

Harri lähti puoli seitsemältä 6 km:n kevyelle lenkilleen Itenin suuntaan ja takaisin. Ulla vielä nukkui Harrin saapuessa leirikeskukseen. Seuraavaksi kiiruhdettiin aamiaiselle, minkä jälkeen Ulla vuorostaan lähti omalle 35 minuutin kevyelle pyrähdykselleen Harrin jäädessä lepäämään.

Klo 10:30 treenit jatkuvat ja aurinko näyttäytyy jälleen

Harrin seuraava treeni oli kova tasavauhtinen kymppi, joka suuntautui Eldoretin suuntaan kuten aiemmat kovat TV-juoksut. Oliveran koutsi toivotti hyvää ja onnistunutta harjoitusta. Pienen alkuverryttelyn jälkeen kymppi käynnistyi maantietä pitkin. Alamäessä vauhtini nousi 3:30, mutta tasaantui ylämäen saavuttua. Pyrin saavuttamaan Michelin ohjeiden mukaisesti rennon askelluksen, ei liikaa yrittämistä. Joten annoin mennä. Viiden kilometrin kohdalla kelloni näytti aikaa 19.48 – tämä 5 km oli 12 sekuntia nopeampi kuin edellinen tämän leirijakson ennätykseni. Pyrin pitämään vauhtini tasaisena – vauhti hiukan hiipui ylämäkiosuuksien tullessa kuvioihin. Sain pidettyä vauhtini toisen vitosen aikana 3:58 -4.06 välillä. Kympin täyttyessä kelloni näytti aikaa 40:03 ja keskivauhtia 4:00 min/km. Olin erittäin tyytyväinen juoksuuni. Nostin kättäni ja niin Matatu-bussi pysähtyi ja väsynyt juoksija pääsi kyytiin. Hyppäsin autosta kilometriä ennen leirikeskusta ja tein loppuverryttelyn.

Ullaa ei näkynyt; hän oli lähtenyt omalle vauhtileikittelyjuoksulleen 7,2 km:n verran – myös Eldoretin suuntaan maantietä pitkin. Kumpikin juoksi asfaltoitua tietä, koska vieressä kulkeva polku oli edelleen melko mutainen edellisen päivä rankkasateesta. Lenkkien jälkeen kumpikin halusi pulahtaa altaaseen uimaan. Seuraavaksi oli vuorossa lounas ja auringonottoa altaalla. Melko pilvinen oli taivas, mutta onneksi tunnin verran saimme nauttia auringon säteistä.

Kiitoksia, hyvästelyjä ja rahalahjoituksia

Aikaisempien vuosien tavoin muistimme muiden leiriläisten huomaamatta keittiön väkeä ja siivoojia rahalahjoituksin, mistä he olivat ikionnellisia. Samoin muistimme uudelleen Sophyn perhettä rahalahjoituksin hänen tyttärensä hoitajakoulun kuukausimaksuun ja perheen passiohedelmätarhan perustamiseksi – näihin osallistui myös juoksukaverini Jussi ja hänen puolisonsa Satu. Nancy lupasi viedä lahjoituksemme sunnuntaina, kun muutkin lahjoittajat saapuvat antamaan tukensa perheen esikoisen kouluun pääsemiseksi. Täällä naapurit ja ystävät auttavat upeasti.

HATC:in keittiön väki järjesti meille yllätyksen päivällisellä. He olivat leiponeet tiikerikakun Harrin menneiden vuosien ohjeiden mukaisesti. Harri piti kiitospuheen leiriläisille ja palvelusväelle – kaikki ovat omalla tavallaan Championeja! Ystävällisiä halauksia ja kiitoksia osoitettiin puolin sun toisin ja kamerat räpsyivät. On haikeaa erota, kun ei tiedä, milloin seuraavaksi kohdataan – HATC:in väki Pieterin johdolla toivotti meidät tervetulleeksi uudelleen vuoden kuluttua – katsotaan J.

Muuta

Autokuskimme Assan saapui jo neljän aikoihin iltapäivällä HATC:iin. Olimme sopineet lähtevämme sunnuntaina Nairobia kohti lounaan jälkeen. Joten kyytiasia on kunnossa.

Illalla oli vuorossa matkalaukkujen pakkaamista ja blogin päivitystä – blogin päivitys ei onnistunut, koska internet-yhteydet eivät vieläkään toimineet.

Nyt nukutaan yö ja sitten paluumatkalle! Lala salama kaikille! Ulla ja Harri