Sunnuntaina lepopäivä – nukuimme pitkään aamulla eli kello kahdeksaan, minkä jälkeen pulahdimme kumpikin uima-altaaseen ennen aamupalaa.
Sunnuntain Gospel -messu - Tampere iteniläisten sydämessä!
Pieter ja Lornah lupasivat noutaa meidät leirikeskuksesta
klo 10:45, mutta kenialaiseen tapaan he saapuivat vasta klo 11:10.
Heitä odotellessa meitä tuli tervehtimään intialainen 21 -vuotias Harikesra Mausiya,
joka asuu New Delhissä. Hän on juossut 18 -vuotiaana maratonin
aikaan 2:24, joka on nuorten maailmanennätys. Tänä vuonna hänellä on
tähtäimessä 2:09 ja hänet on jo valittu Intian edustajaksi vuoden 2016
Olympialaisiin. Iloinen veikko ja aikuisten maratonin Championin ainesta!
Suomalaisten kanssa nuorten maratonin
maailmanennätyksen haltija intialainen Harikesra Mausiya
Harri, Lornah ja Ulla sekä Lornahin siskon
Monican lapset messuun menossa
Pieterin ja Lornahin saavuttua poimimme Lornahin siskon Monican pojan ja tyttären mukaamme kirkkoon Full Gospel Churches of Kenya – Iten. Kyseessä oli sama kirkko, jossa Harri vieraili muutama vuosi sitten juoksijakaverinsa Jussin kanssa. Gospel musiikki otti vastaan messuun saapuvat. Saimme iloisia tervehdyksiä ja kädenpuristuksia usealta kenialaiselta, niin aikuisilta kuin lapsilta.
Lornah piti oman lyhyen puheensa, jossa hän mainitsi ison jumbojetin ilmassa pysymisen ihmeeksi ja samoin hän piti ihmeenä pienen Itenin kylän kuuluisaksi tulemista juoksijamestareistaan maailmalla. Tällä hetkellä Itenissä on HATC:in lisäksi useita muitakin leirikeskuksia, jonne saapuvat huippu-urheilijat ympäri maailmaa harjoittelemaan kenialaisten juoksijoiden tavoin. Samalla he tuovat vaurautta kylän väestölle. Lornah lopetti puheensa kiitokseen ja siihen, että pyysi Jumalaa varjelemaan kylää kaikelta pahalta.
Gospel messun väkeä
Yllättäen Lornah pyysi myös meitä eteen sanomaan terveisemme Suomesta. Kehuimme kumpikin kenialaisia ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi sekä onnellisiksi, vaikka eivät omistaisikaan paljoa materiaa ja mammonaa. Harri totesi kenialaisten olevan aina hänen sydämessään ja siksi hän kantaa ranteessaan Kenian lipun värein varustettua helmiranneketta. Ulla lauloi puolestaan kenialaisten sydämeen laululla ’Jumalan kämmenellä’ ja ennen laulua kertoi englanniksi sen sanat, jotka pappi käänsi whaliksi. Samoin Ulla kertoi nyt ymmärtävänsä, miksi Harri tänne Iteniin haluaa palata aina uudelleen. Saimme runsaasti taputuksia ja iloisia hymyileviä kasvoja oli kirkko täynnä.
Messun saarnamies ylisti Tamperetta, josta oli Hengen mies Jouko Koski 80 -luvulla saapunut ystävineen Kenian Iteniin ja näin saivat tämän kirkkoyhteisön perustetuksi. Kirkkoväki oli todella ihmeissään kuultuaan, että mekin tulemme Tampereelta. Siunasivat Tampereen asukkaita ja samalla myös koko Suomea kansaa kenialaisten avustustyöstä.
Suuri yllätys Harrille oli toinen messun saarnan pitäjä:
Kappas vaan, kyseessä on Harrille tuttu Itenin postirouva, joka on monen vuoden
ajan iloisesti palvellut postissa asiakkaita. Ulla puolestaan yllättyi, kun
yhteisten laulujen vetäjänä toimi HATC:n kuntosalilla treenaamassa käyvä
Sibylla (31-vuotias juoksija). Juuri hän oli tullut Ullalta paria päivää
aikaisemmin kysymään mistä maasta tulemme ja juuri häneltä Ulla kysyi
jumalanpalveluksen aikaa ja kirkon sijaintia.
Messussa olevat paikalliset lapset katselivat vaaleaihoisia
suurin ymmyrkäisin silmin. Välillä joku halusi tulla kättelemään. Tunsimme
olevamme messun keskipisteenä, vaikka takarivissä istuimmekin. Jumalanpalveluksessa
oli todella kotoinen ja leppoisa meininki. Hyvästelimme kirkkoväkeä niin
sisällä kuin ulkona ja kiirehdimme jalan leirikeskukseen lounaalle.
Ulla ja messuväkeä
Suklaakakkua
leiriläisille
Olimme sopineet William-kokin kanssa suklaakakkujen valmistamisesta iltapäivällä kumpaankin leirikeskuksen ruokalaan. Olimme tuoneet Suomesta valmiit kakkupohjat, mikä nopeutti täytekakkujen valmistamista. Keittiöväki oli hankkinut banaaneja ja ananasta sekä hilloa kakkuja varten. Niinpä siinä yhdessä keittiöväen kanssa syntyi tunnissa kaksi suklaapäällysteistä kakkua. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa… Kakut maistuivat päivällisellä.
Suklaakakkuja suomalaisittain
Olimme sopineet William-kokin kanssa suklaakakkujen valmistamisesta iltapäivällä kumpaankin leirikeskuksen ruokalaan. Olimme tuoneet Suomesta valmiit kakkupohjat, mikä nopeutti täytekakkujen valmistamista. Keittiöväki oli hankkinut banaaneja ja ananasta sekä hilloa kakkuja varten. Niinpä siinä yhdessä keittiöväen kanssa syntyi tunnissa kaksi suklaapäällysteistä kakkua. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa… Kakut maistuivat päivällisellä.
Lepopäivästä huolimatta olimme kumpikin melko väsyneitä,
joten päivällisen jälkeen suuntasimme pikimmiten yöpuulle.
Kiitollisin terveisin Ulla ja Harri Sunnuntain kuvasatoa:
Harri ja HATC:in henkilöstöä aamulla
Kirkkoon lähdössä ja terveiset HATC:in väeltä
Intialainen nuori maratonlupaus ja me
ja käyneet yhdessä saunassa.
Iteniläinen mies otti meidät iloiten vastaan kikonmäellä
Lornah ja Monican lapset meidä kanssa kirkkotiellä.
Messuvieraita
Lornah pitää pienen puheen ja kutsuu meidät myös eteen esittäytymään.
Evelyn postivirkailija on Harrille tuttu menneiltä vuosilta itenin postista.
Hän on paikallinen evankelista ja kouluttaja.
Poistumme kuin kuninkaalliset messusta :)
Nancy kuivaa ruokailuvälineitä.
Ilo on ylimmillään - Williamin hymy on valloittava!
Ruoka-aineet ovat kauniin värikkäitä.
Me olemme saaneet suklaakakut valmiiksi.
Tuleeko vesi kielelle?
Joan, William, Ulla, Willyn tytär ja Willy sekä Nancy
Harri Ullan tilalle - muuten väki sama.
Puhtaita ja tuoreita vihanneksia ja juureksia.
Edelleen ilo ylimmillään.
pinaatin tapaista muhennosta, Zukumia
Sunnuntaina Zapati -leipää ja grillattua kanaa.
Kanadalainen 53 -vuotias Ethan viihtyi seurassamme - ainakin alkuleirin.
Suomalainen pariskunta nauttii päivällistä.
Serbialainen Olivera ja Harri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti